Ristikanzan
ääni kuuluviin
Teofania eli vedenpyhitys Kaikkien Pyhien kirkon pruasniekassa Lapinlahdella keväällä 2024.
Ristikanza dokumentoi Itä-Suomen ortodoksikarjalaista kulttuuriperintöä yhteisön sisältä käsin. Sen tavoite on lisätä karjalais-ortodoksisen kulttuuriperinnön tuntemusta ja edistää perinteiden siirtymistä sukupolvelta toiselle.
Iso osa karjalais-ortodoksisesta perinnetiedosta elää piilossa ortodoksiyhteisöissä, eivätkä perinteiden harjoittajat itse aina tiedosta omaa arvoaan kulttuuriperinnön ylläpitäjinä. Ortodoksikarjalaiseen kulttuuriperintöön liittyvää tieto jää usein näkymättömiin yhteisöjen sisälle eikä aina tavoita usein kaupungeissa kasvavia karjalaistaustaisia nuoria. Tämän katoamisvaarassa olevan tiedon esiin tuominen on yksi projektin tärkeimmistä tavoitteista.
Suomen ortodoksikarjalaiselle kulttuuriperinnölle on tyypillistä jatkuva muutos, kerroksellisuus ja monikulttuurisuus. Kulttuuriperintömme on ainutlaatuinen yhdistelmä kansanuskoa, karjalan ja suomen kieltä sekä ortodoksisuutta. Kulttuuriperintömme kulkee myös käsi kädessä Suomen valtion ja Suomen ortodoksisen kirkon syntyhistorian kanssa. Sitä ovat muokanneet vahvasti sota, kohtaaminen luterilaisen väestön kanssa, Karjalan menetys ja jälleenrakennusaika.
Ainutlaatuinen
Itä-Suomi
Hotelli Golden Domen (ent. Evakkokeskus) ikkunamaalaus. Maalauksen on tehnyt Viktor Nikitenko 1800-luvun perinteen mukaisesti.
Luovutetun Karjalan pohjoisimman osan eli Raja-Karjalan ja Laatokan Karjalan koillisosan ortodoksinen karjalaisväestö asutettiin sotien jälkeen pääosin Pohjois-Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Uusille asuinseuduille muodostui ainutlaatuinen ortodoksikarjalainen yhteisö, jonka vaikutus näkyy alueilla vahvasti vielä tänä päivänä.
Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan rikas ortodoksikarjalainen kulttuuriperintö on sekä aineetonta että aineellista. Kirkot, tsasounat, muistomerkit, monimuotoinen ruoka- tekstiili- ja pukeutumisperinne, pruazniekat, tsasounat sekä musiikki – nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Pohjois-Karjalassa kulttuuriperintö sai voimaa alueen alkuperäisestä ortodoksikarjalaisesta väestöistä, mutta erityisesti Savossa se myös sulautui luterilaisen kantaväestön perinteisiin synnyttäen uudenlaisia perinteitä. Ristikanza pyrkii tuomaan esiin myös näitä ortodoksikarjalaisen uudempia perinnekerrostumia tulkintoineen.
Ristikanza käsittelee ensisijaisesti suomenkarjalaisuutta eli Itä-Suomen alueen alkuperäisen ortodoksiväestön ja siirtokarjalaisten kulttuuriperintöä.
Tekijästä
ja tavoitteista
Lösösten suvun kotiseuduilla Suistamonjärven rannalla kesällä 2018.
Synnyin Lapinlahdella körttiäidin ja ortodoksi-isän lapseksi suistamolaiseen ortodoksisukuun, ja olen saanut elää siitä saakka osana tiivistä karjalan- ja suomenkielistä ortodoksikarjalaista yhteisöä.
Karjalainen ortodoksiväestö on yksi Suomen uhanalaisemmista kieli- ja kulttuurivähemmistöistä. Sen elinvoimaisuutta uhkaa erityisesti perinnetiedon katoaminen maaseudun karjalais-ortodoksisten yhteisöjen pikkuhiljaa tapahtuvan häviämisen myötä.
Ortodoksikarjalaisen identiteetin ja karjalan kielen ympärillä käytävästä keskustelusta puuttuu tällä hetkellä suomenkarjalaisten ortodoksiyhteisöjen oma ääni. Kulttuuriperintöämme tulkitaan yhä useammin erilaisten yksilölähtöisten poliittisten ideologioiden läpi, irrallaan uskonnollisesta ja historiallisesta kontekstista. Keskustelun polarisoitumista lisää erityisesti Suomen ortodoksikarjalaisen kulttuuriperinnön tuntemuksen ja siihen liittyvän tiedon puute.
Ristikanza pyrkii lisäämään tietoa ja ymmärrystä ortodoksikarjalaisen yhteisön monimuotoisuudesta. Ristikanza pyrkii myös toimimaan eräänlaisena juurihoitolana jokaiselle, jonka side omiin karjalais-ortodoksisiin juuriin on katkennut. Ja kuten Suomen ortodoksikarjalaisissa yhteisössä usein, myös Ristikanzassa suomen ja karjalan kieli kulkevat rinnakkain.
Karjalais-ortodoksinen kulttuuriperintö tarkoittaa meille karjalaisille yhteisöllisyyttä, suvaitsevaisuutta, elämisen ja olemisen vapautta ja iloa. Se tarkoittaa perinteitä, jotka muuttuvat ristikanzan elämänpolkujen mukana. Ristikanza-projekti syntyi halusta kertoa arvokkaasta kulttuuriperinnöstämme yhteisömme sisältä käsin ja näyttää sen voima yhteisöämme rakentavana ja eteenpäin vievänä voimana.
Ristikanza toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen ortodoksikarjalaisten yhteisöjen kanssa. Projekti on poliittisesti sitoutumaton, ja sitä ovat tukeneet Sortavala-säätiö ja Salmi-säätiö, suuret passibot heilä!
Tervehyzin Katja Lösönen