Ikoninurkkaus on ortodoksikarjalaisen kodin sydän

Ikoninurkka, karjalaksi obrasačuppu tai -čupukka, on ortodoksikarjalaisen kodin sydän.

Ikoninurkka on kodin pyhin paikka, joka on omistettu perhekunnan omille rukouksille ja muille kodissa mahdollisesti toimitettaville kotihartauksille. Jokaisen kodin ikoninurkka on omanlaisensa, ja siinä näkyvät perhekunnan historia, esteettiset viehtymykset ja perheen omat suojeluspyhät. Tyypillisesti ikoninurkan tärkeimmälle paikalle laitetaan Jumalanäidin tai Kristuksen ikoni.

Perinteisesti ikoni on sijoitettu tuvan nurkkaan, mutta nykykodeissa perinnettä sovelletaan vapaasti. Nurkan asemasta ikonin voi laittaa myös seinälle. Karjalaisen ja venäläisen perinteen mukaan ikoni asetetaan mielellään huoneen itänurkkaan, ja se sijoitetaan hieman katsekorkeutta ylemmäksi, jotta katsoja katsoo ikonia kunnioittavasti ylöspäin. Ortodoksikarjalaisissa kodeissa ikonia kehystää usein myös käspaikka.

Ikonin eteen on usein sijoitettu öljylamppu eli lampukka, johon voi sytyttää tulen esimerkiksi suvun vainajia muistellessa. Usein ikonin alla on myös taso tai pöytä tuohuksia, kirjoja, valokuvia ja muita esineitä varten. Ikoninurkan olemassaolon, käytön ja ulkonäön määrittää kuitenkin jokainen ristikanzalane itse.

Kuvissa vuoden mittaan kuvattuja ristikanzalasten obrasačuppuja kodeissa, kirkoissa ja muissa julkisissa tiloissa.