*Kiuruveden Pyhän Nikolaoksen kirkon kirkkosali.*

Joulukuussa 1949 lakkautettiin kaikki luovutetulle alueelle jääneet 18 ortodoksista seurakuntaa. Laki Suomen kreikkalaiskatolisen (nyk. ortodoksisen) kirkkokunnan jälleenrakentamisesta annettiin tammikuussa 1950. Lain myötä valtio sitoutui rakentamaan uusien ortodoksisten seurakuntien tarvitsemat kiinteistöt, kuten kirkot, tsasounat ja kalmistot.

Kiuruveden ortodoksinen seurakunta perustettiin vuonna 1950. Seurakuntalaisten enemmistö oli rajakarjalaisia evakkoja pääasiassa Suistamolta ja Soanlahdesta ja muista rajakarjalan pitäjistä. Seurakunnan ensimmäiseksi kirkkoherraksi valittiin isä Olavi Petsalo (ent. Oleg Pevtshov), joka vetäytyi virasta muutaman vuoden jälkeen. Uudeksi kirkkoherraksi valittiin vuonna 1952 salmilainen isä Mikael Kuha.

Isä Mikalin huumori elää erinäisissä kaskuissa:

"Kerran paikalliset rakennusmiehet olivat lakossa, ja isä Mikael päätti jatkaa paikallisen opettajan kanssa heiltä kesken jäänyttä talonrappausta. Lakkovahti oli tullut tivaamaan, mihin liittoon nämä kuuluivat. – Ortodoksisten pappien liittoon, oli isä Mikael vastannut ja jatkanut muina miehinä rappaamista."
Kuvassa isä Mikaelin hautamuistomerkki Kiuruveden ortodoksisella hautausmaalla.

Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan jälleenrakennuslautakunta neuvotteli uuden ortodoksisen kirkon paikasta useamman eri tahon kanssa, kunnes myyntiin tuli punatiilinen apteekkirakennus Kiuruveden kirkonkylän parhaimmalta paikalta. Kiinteistöstä tehtiin kaupat 5,8 miljoonalla markalla.

Remontin muutos- ja rakennussuunnitelmat lähetettiin jälleenrakennustoimikunnan hyväksyttäviksi Helsinkiin. Helsingissä vastaanotto oli nuiva. Ortodoksinen kirkollishallitus edellytti, että kiuruvetisten suunnitelmissa mukana olevia ortodoksisen kirkon perinteisiä ulkoisia tunnusmerkkejä kuten sipulikupoleja ei saisi näkyä. Myös rakennukseen suunnitellut ristit olivat liian suuria, ja tilalle suositeltiin luterilaishenkisempiä vaihtoehtoja.

Suunnitelmien uudistaminen viivästytti kirkon valmistumista vuosilla. Vasta yliarkkitehti Selin Savoniuksen tekemät uudet muutospiirrokset hyväksyttiin vuonna 1955. Kirkon katolle pystytettäisiin kupolin sijaan bysanttilainen torni ja tiilipinta rapattaisiin valkoiseksi.

Remontissa vanha apteekkikiinteistö pistettiin sananmukaisesti uuteen uskoon. Ikkunoita suurennettiin ja pääsisäänkäynnin paikka muuttui. Kirkkosalista poistettiin väliseiniä ja myös sen kattoa korotettiin. Kirkon sisätöistä vastasivat paikalliset yritykset ja käsityöläiset, ja peruskivi muurattiin helmikuussa 1956.

Vaikka Kiuruveden ortodokseista valtaosa oli Suistamolta, ei seurakunta saanut uuteen kirkkoonsa Suistamon Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonostaasia, vaan Korpiselän Pyhän Nikolaoksen kirkon ikonostaasin. Ikonit aseteltiin alkuperäisestä poikkeavaan järjestykseen ja niiden muotoa pyöristettiin. Kuninkaan ovien yläpuolelle sijoitettiin rovasti Vladimir Tsvetkovin maalaama Pyhä ehtoollinen, koska Korpiselän alkuperäinen maalaus oli liian huonokuntoinen konservoitavaksi. Kirkon ehtoolliskalusto kasattiin eri puolilta Karjalaa saaduista esineistä.

Kirkonkellot asetettiin paikoilleen talvella 1957. Viisi kelloista oli kotoisin Suistamon Pyhän Nikolaoksen kirkosta ja yksi Korpiselästä.

"Monesti olemme jättäneet Karjalan, monesti on Herra palauttanut Siionin kansan. Edelleen meidän on vaalittava karjalaisuutta ja uskottava synnyinseudun tulevaisuuteen – rukousten lapsi ei voi joutua hukkaan."
– Isä Aleksanteri Ryttyläinen juhlapuheessaan kirkon vihkiäistilaisuudessa 19.5.1957.

Pelkistetyn ja vaalean kirkon kaunistaminen alkoi toden teolla isä Antero Petsalon tultua seurakunnan kirkkoherraksi vuonna 1979. Ikonimaalausta jo nuoresta pojasta saakka harrastanut isä Antero sai ajatuksen kirkkosalin freskomaalauksista kirkon seinien kunnostustöiden yhteydessä. Seinien maalaaminen aloitettiin kesällä 1982, ja tyyliltään freskot edustavat bysanttilaista tyyliä. Alttarin takaseiniä olivat maalaamassa myös pappisseminaarilaiset Jorma Heikkinen (nyk. metropoliitta Arseni) ja Jorma Pouta. Kymmenen vuotta myöhemmin maalauksia jatkettiin myös kirkkosalin puolelle, jonka teemaksi valikoitui Karjalan valistajat Sergei ja Herman, Herman Alaskalainen sekä Trifon Petsamolainen ja Serafim Savorilainen. Kirkkosalin naisten puolelle eli vasemmalle on maalattu naispyhimyksiä ja oikealle muun muassa Georgios Voittaja. Kirkon katon tähtikuvioita oli maalaamassa paikallinen Lions Club.

Kaunis kirkkosali odottaa vielä viimeisten maalausten valmistumista.

Jutussa esitetyt sitaatit on poimittu Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historiateoksesta Ortodoksinen kirkkopolkumme – Kiuruveden ortodoksisen seurakunnan historia 1950–2015.