Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen tsasouna Bomballa
Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen tsasouna talvisessa asussaan.
Pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen tsasouna Nurmeksessa on osa vuonna 1979 valmistunutta Bomban karjalaiskylää. Bomba on karjalaiseen tyyliin hirsistä rakennettu matkailunähtävyys, josta tunnetuin on epäilemättä alueen päärakennus, suojärveläisen Bombinin suvun talon mallin mukaan rakennettu Bomban talo. Bomban karjalaiskylä sai alkunsa Suojärven Pitäjäseuran aloitteesta, ja sitä rahoittivat myös Nurmeksen kaupunki ja Karjalan Liitto.
Bomban karjalakylään kuuluu myös pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen muistolle pyhitetty tsasouna.
Suojärven pitäjäseuralla virisi ajatus tsasounan rakentamisesta jo Bomban suunnitteluvaiheessa. Rakennuspäätöstä hidastivat epäilykset sen sopimisesta osaksi kaupallista matkailunähtävyyttä. Hanketta vastustavat perustelivat kantaansa sillä, että uskonnon harjoittamisella ei pitäisi käydä kauppaa. Myös tsasounan tarpeellisuutta kyseenalaistettiin, sillä Nurmeksesta löytyi jo ortodoksinen kirkko.
Sanomalehti Karjalaiselle antamassaan haastattelussa arkkipiispa Paavali muistutti, että sijainti osana matkailunähtävyyttä "ei muuta rukoushuoneen merkitystä tai laske sen arvoa. Jokainen Jumalan kunniaksi pystytetty Herran huone julistaa Jumalan kunniaa ja muistuttaa myös matkailijoita Jumalasta. Näin eivät tee muut rakennukset."
Hankkeen tarpeellisuudesta päästiin lopulta yksimielisyyteen, ja rakentaminen alkoi 1980. Arkkitehti Erkki Helasvuo piirsi sen Korpiselän Ägläjärvellä sijainneen tsasounan mukaiseksi. Samalla mallilla oli toteutettu myös Myllykosken Jumalansynnyttäjän tsasouna (1954) ja Suomussalmen Kuivajärven Pyhän Nikolauksen tsasouna (1957).
Rakennus tehtiin pitkälti talkoovoimin, ja sen urakoitsijana toimi Pekka Tavi. Rakennuksen hirret saatiin lahjoituksena eri puolilta Ylä-Karjalaa, ja niiden keräyksestä olivat vastuussa Paavo Harakka ja Aleksi Karhu. Tukkien kuljetuksesta rakennuspaikalle vastasi Paavo Levy.
Tsasounan ikonit on maalannut Okulovien pappissukuun kuuluva Margit Lintu, jonka töitä voi ihailla monessa muussakin Suomen ortodoksisissa kirkoissa. Tsasounan kellot saatiin lahjoituksena Annikki Jokiniemeltä. Annikin isä, Einari Jokiniemi oli ostanut ne sisällissodan aikoihin Viipurin torilta ja tuonut vellikelloiksi maatilalleen Nurmekseen.
Arkkipiispa Paavali vihki tsasounan syyskuussa 1980 pyhittäjäisien Sergei ja Herman Valamolaisen muistolle, ja tsasounan pruazniekkaa vietetään kesäkuun 28. päivä. Vuonna 1991 Suojärven Pitäjäseura luovutti tsasounan Nurmeksen ortodoksiselle seurakunnalle (nyk. Nurmeksen ortodoksinen kappeliseurakunta). Samalla tontin vuokra-aikaa jatkettiin 40 vuotta.
Ritoniemen kärjessä sijaitsevaa tsasounaa ympäröi luonnontilainen metsäalue, jonka läpi kulkee tsasounalle päättyvä hiljentymispolku. Aikaisemmin tsasounalle johtivat pitkospuut, jotka arkkipiispa Paavali vihkiäispuheessaan mainitsi elämän ja kilvoituksen vertauskuvaksi. Kesällä 2024 ne korvattiin paremmin liikuntarajoitteisia palvelevalla kivituhkalla.
Tsasounan vierestä löytyy Interposolkan siviilisotavankileirillä kuolleille suojärveläisille pystytetty muistomerkki.
Tsasouna on avoinna kesäaikaan, mutta sen avaimet ovat lainattavissa ympäri vuoden Sokos Hotel Bomban vastaanotosta. Tarkemmat aukiolojat ja tapahtumatiedot löytyvät Nurmeksen kappeliseurakunnan sivuilta.
