Saurumin ortodoksiristi yhdistää sukupolvia
Monen ortodoksikarjalaisen kaulasta löytyy risti, ja yksi suosituimmista malleista on epäilemättä Saurumin perinteinen ristimalli. Koska ristin historiasta ei löydy tietoa mistään, päätän suunnata kohti ristiä valmistavan Lumoava Finlandin tehdasta ottamaan asiasta selvää. Päivän aikana paljastuu, että yrityksellä on ollut ristin valmistamisen lisäksi myös monella muulla tavalla merkittävä rooli ortodoksikarjalaisen kulttuuriperinnön säilymisessä.
Kuopion Neulamäen laella sijaitsevan Lumoava Finlandin ovella minua on vastassa muotoilujohtaja Heikki Hartikainen, jonka kanssa on tarkoitus jutella ristin historiasta. Matkalla tehtaaseen kävelemme upouuden vierailukeskuksen läpi. Seinillä on tietoa yrityksen vaiheista, ja vitriineissä kimaltaa korumalleja eri vuosikymmeniltä. Koruja on valmistettu tällä paikalla jo vuodesta 1974.
Hartikainen kertoo, että Lumoava Finland sai alkunsa vuonna -89 kultasepänliike E. Räsäsen ja Kuopion Kultaseppien fuusiosta. Kuopion Kultasepät oli tehnyt laaja-alaisesti kaikenlaisia kultasepäntöitä kynttilänjaloista käyttöesineisiin, ja heidän mallistossaan oli myös ortodoksinen risti.
– Tämä nykyinen ristimalli perustuu todennäköisesti tuohon vanhaan malliin, jota E. Räsäsen kaivertaja Antti Tuppurainen on muokannut. Kukaan ei varmaan ihan tarkkaan muista kuinka pitkään risti on ollut mallistossa, mutta ainakin 60 vuotta, Hartikainen arvelee.
Lumoava Finlandin valmistamia ortodoksiristejä 90-luvulta.
Ristien suosio on Hartikaisen mukaan pysynyt vakiona jo vuosikymmeniä. Ortodoksiristiä menee pieniä määriä kuluttajille, ja jonkin verran esimerkiksi Valamon luostarin kauppaan. Suosituimpia ristimalleja ovat vuodesta toiseen kaikkein pelkistetyimmät ja ajattomimmat ristit.
– Ainahan ihminen sitten lopulta johonkin uskoo, ja saattaa sen symbolisen ristin ostaa siitä huolimatta, että ei kuulu kirkkoon. Risti on ikivanha symboli, jota on käytetty myös muissa kulttuureissa kuin kristinuskossa, Hartikainen kertoo.
Hartikainen tuli Lumoava Finlandiin töihin vuonna -86. Iisalmessa syntynyt ja Lahden kultaseppäkoulusta valmistumaisillaan oleva taidekaivertaja huomasi joululomalla koulun ilmoitustaululla lapun, jossa haettiin Lumoava Finlandille kaivertajaa töihin.
– Menin työhaastatteluun ja saman tien töihin. Ostin kuplavolkkarin 600 markalla ja sillä ajoin Lahdesta tänne. Koko silloinen omaisuus mahtui auton takapenkille, Hartikainen nauraa.
Alkuvuosien jälkeen Hartikainen siirtyi kaivertajasta korumuotoilijaksi, kunnes vuonna 2006 hänestä tuli yrityksen osakas ja muotoilujohtaja. Vuonna 2022 yrityksen nimi muuttui Lumoava Finlandiksi, ja Saurum-risteistä tuli yksi yrityksen tuoteperheistä.
Haastattelun edetessä paljastuu, että Lumoava Finlandilla on ristin lisäksi muutakin historiaa ortodoksikarjalaisen kulttuuriperinnön parissa.
– Sodan aikaan Vanhan Valamon munkit toivat mukanaan kaikenlaista kirkollista esineistöä, jota säilytettiin Kuopion Kultaseppien liiketilan ullakolla. Siitä niitä kunnostettiin pikkuhiljaa Suomen ortodoksisen kirkon käyttöön. Olemme myös konservoineet ortodoksisten kirkkojen ikonien riisoja ja muuta metalliesineistöä, Hartikainen kertoo.
– Myös lukuisat Suomen ortodoksisen kirkon tuohuksenjaloista ja alttariesineistöstä on valmistettu meillä, samoin isommat metalliset ristit, Hartikainen lisää.
Keskustelun edetessä paljastuu, että myös Hartikaisen oma suhde ortodoksikarjalaisuuteen on varsin tiivis.
– Vaimoni suku on Korpiselän ja Suojärven rajalla sijainneen Vieksingin kylän Pumppuja, Hartikainen paljastaa.
Hartikainen kertoo, että heidät vihittiin ortodoksisin menoin ja myös perheen lapset on kastettu ortodokseiksi. Iisalmessa syntyneen Hartikaisen juuret ovat vahvasti Ylä- ja Pohjois-Savon körttialueilla.
– Äidilleni ortodoksisuus oli vieras uskonto, eikä hän ollut ennen vaimoani tuntenut ketään ortodoksia. Ortodoksisuus vaati häneltä sopeutumista, Hartikainen kertoo.
"Kaikkeen muuhun suostun, mutta paastoamaan en enää rupea"
Hartikaiselle itselle ortodoksisuus oli alusta asti hyvin luontevaa, ja hän myöntää olevansa ortodoksikarjalaisessa maailmassa kotonaan. Hartikaisten perheessä ekumenia on ollut osa perheen perinteitä alusta saakka.
– Kyllähän luterilaisuus on vuosien saatossa jäänyt vähemmälle, mutta pyrimme osallistumaan molempien kirkkojen menoihin. Ehkä enemmän vietämme juhlapyhiä ortodoksisten perinteiden mukaan. Ei minulla silti ole kuitenkaan ollut syytä vaihtaa omaa uskontoani, kun minut on luterilaiseksi kastettu, Hartikainen toteaa.
Ihan kaikki perinteet eivät kuitenkaan ole päässeet osaksi Hartikaisen elämää.
– Yksi vähemmän miellyttävä kokemus liittyy suureen paastoon. Olimme Joensuussa opiskeluaikoina ja aloitimme siellä paaston viettämisen. Siitä minulle tuli todella huono olo. Sanoin vaimolle, että kaikkeen muuhun suostun, mutta paastoamaan en rupea enää, Hartikainen nauraa.
Hartikainen lupaa, että ortodoksisten ristien valmistus jatkuu tulevaisuudessakin.
– Se on tottakai arvokas perinne. Ja koska meillä työkalut sen tekemiseen löytyy, niin miksi emme niitä tekisi jatkossakin, Hartikainen kertoo.
Heikki esittelee messingistä sorvattua ehtoollisen valmistuksessa käytettävää esineistöä.