Taipaleen feresi on vahvojen ortodoksinaisten puku
Aurinko valaisee Viinijärven ortodoksisen kirkon kultakoristeisen ikonostaasin, ja sinisävyisen ja vaalean kirkon katto tuntuu olevan tavallista korkeammalla. Taipaleen ortodoksisen seurakunnan aktiivit Kaisu Potkonen, Riitta Miinalainen ja Helena Hentunen poseeraavat Taipaleen feresit yllään Jumalansynnyttäjä Tihvinäläisen ikonin lempeän katseen alla.
Taipaleen feresi tai Taipale-feresi on yksi tyypitellyistä feresimalleista, joita on suunniteltu erityisesti luovutetun Karjalan ortodoksipitäjille tai pitäjäseuroille. Feresin suunnitellut Irke Petterberg (28.9.1947 – 27.2.2014) oli Taipaleen seurakunnan aktiivi, joka oli isänsä puolelta vanhaa pietarilaista käsityöläissukua.
– Irke rakasti kaikkea kaunista. Hän oli hyvin taiteellinen, ja myös lahjakas käsityöläinen ja ikonimaalari. Hänen maalaamiaan ikoneja löytyy erityisesti Liperin tsasounasta, Helena kertoo.
Taipaleen feresi syntyi 2000-luvun alussa Irken ajatuksesta. Hän haastatteli Taipaleen seurakunnan vanhoja jäseniä ja etsi erilaisista arkistoista tietoa ortodoksikarjalaisen väestön käyttämistä kansanpuvuista. Taustatyön pohjalta Irke suunnitteli Taipaleen feresin, josta muodostui eräänlainen rakkaudenosoitus Taipaleen ortodoksista seurakuntaa kohtaan.
Taipaleen ortodoksisen seurakunnan kanttorina työuransa tehnyt Kaisu Potkonen kertoo, että puku on osa 80-luvulta alkanutta karjalais-ortodoksisen identiteetin elpymistä. Sotien jälkeen ortodoksisuus oli pannassa, joten alueella puhuttiin pitkään vain taipalelaisuudesta eikä ortodoksisuutta uskallettu tuoda esiin. Taipaleen seurakunnan 400-vuotisjuhla 90-luvun alussa oli merkittävä käännekohta.
– Jollakin tavalla Taipaleen seurakunnan ryhti parani ja ylpeys omista juurista sai uutta voimaa juhlallisuuksien jälkeen, naiset kuvailevat.
Sinisävyinen feresi on inspiroitunut erityisesti Viinijärven kauniista puukirkosta, Jumalanäidin Tihvinän ikonin kirkosta. Kirkon ja jumalanäidin sininen värimaailma toistuu puvun värityksessä, ja puvun runsaista kirjailuista löytyy viittauksia kirkon puuleikkauksiin ja vihkikruunuihin. Esiliinan kaksi ortodoksista ristiä kantavaa naishahmoa kuvastavat seurakunnan naisten merkitystä seurakunnan ja ortodoksisen uskon kannattelijoina.
– Taipaleen feresi on vahvan naisen tekemä puku vahvoille naisille, joita ortodoksisessa kirkossa on perinteisesti ollut paljon, Kaisu kuvailee.
"Taipaleen feresi on rakkaudenosoitus Taipaleen ortodoksista seurakuntaa kohtaan"
Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että nykyferesin käyttäjä voi olla luterilainen, ja että puvun voi vapaasti valita oman maun mukaan. Paitsi jos kyse on Taipaleen feresistä, joka on suunniteltu nimenomaan Taipaleen ortodoksisen seurakunnan jäsenten asuksi. Naiset kertovat, että puvun juurista halutaan pitää kiinni myös tulevaisuudessa.
– Puku herätti valmistuttuaan paljon ihastusta, ja moni tuli meiltä kysymään, että mistä sen saa hankittua. Tätä ei oikeastaan saa ostaa mistään, ja olemme halunneet kunnioittaa Irken ajatusta siitä, että puvun käyttäjän juurien pitäisi olla Taipaleen ortodoksisen seurakunnan alueella, Helena kertoo.
Naiset kertovat, että Taipaleen feresejä tehtiin 2000-luvulla muutamilla kursseilla kansalaisopistossa. Ensimmäisessä mukana oli hieman alle kymmenen, seuraavassa jo lähes kaksikymmentä osallistujaa. Naiset kertovat, että heillä on hyvä käsitys siitä, kuinka monta pukua aikojen saatossa on tehty.
– Nyt pohdimme mahdollisuutta järjestää uusi kurssi, kun kaavat ovat meillä olemassa ja kiinnostusta pukua kohtaan on paljon. Alkuperäisen puvun siniruudullinen kangas on käsin kudottu, joten sille pitäisi myös löytää tekijä, Riitta ja Helena pohtivat.
Puku on saanut inspiraationsa Viinijärven Jumalanäidin Tihvinän ikonin kirkon väreistä ja koristeluista.
Naisten puheista välittyy rakkaus omaa seurakuntaa ja yhteisöä kohtaan. Kaikkia huolettaa kuitenkin aktiivisten seurakuntalaisten vähyys ja jäsenistön ikääntyminen.
– Seurakunnassa tarvitaan jokaisen panos, ja nyt tarvitaan erityisen paljon niitä, jotka eivät vain tule valmiiseen pöytään. Tämä on mukavaa yhdessä tekemistä samanhenkisten ja huumorintajuisten ihmisten kanssa. Seurakunnan toimintaan voi tulla mukaan varsin matalalla kynnyksellä esimerkiksi kirkkokuoron kautta, Kaisu vinkkaa.
Seurakunnan toiminnassa on nähtävissä myös positiivisia ilmiöitä, joihin kuuluu esimerkiksi nuorten miesten kasvava kiinnostus ortodoksista kirkkoa kohtaan.
– Mie olin niin iloinen, kun viimeisimmässä kripari-infossa oli niin paljon hienosti käyttäytyviä nuoria poikia, Helena kehuu.
Naiset kertovat, että he ovat pyrkineet pitämään ortodoksikarjalaiset perinteet vahvasti mukana myös omien perheidensä arjessa. Perinteitä pyritään tuomaan esiin erityisesti kirkkovuoden juhlien ja siihen liittyvien perinteiden kuten paaston kautta.
– Ortodoksikarjalaisiin perinteisiin kuuluu ero juhlan ja arjen välillä. Minulla juhla alkaa aina siitä hetkestä, kun otan Taipaleen feresin pukupussista ja rupean sitä osa kerrallaan pukemaan ylleni, Kaisu kertoo.
"Juhla alkaa Taipaleen feresin pukemisesta"